Tästä mie lähin käveleskelemään rantaan päin.
Ensiksi vastaan tupsahti valkeaa unelmaa....
Jäljet, joita vois ehkä lähtiä seuraamaan..
Mikä ihana kukkanen tuolla on?!
Meinasi jo nilikkoja alakaa palella...
Mutta pittää lukea tuo viesti...
..siinä taisi lukea että tuolla on vielä pienen kahlaamisen pääsä yks kaunis, kaunis kukkanen :)
Nyt on pakko hyvästellä puut, aurinko ja kukkaset. Tällä kertaa kuvaaja hyyty ennen kameran akkua. Pakkasta -28°
Täytynee vielä pohtia semmosta, että kun edellisenä päivänä yritin kuvata samaisella rannalla, ei kuvista tullu mittään, mutta heti ko alako aurinko paistamaan, alako kuvaus onnistua...
Mietiskelin että täytynee harjottaa itteänsä enemmän harmaitten päivien kuvaajana :) Paitsi että nämä valon kanssa kuvatut toimii ehkä parhaiten siihen tarkotukseen miksi kuvausta harrastan; mielenvirkistäjäksi, ikäänko terapiaksi =)